Ranska-Argentiina
(Albicelestin silmin)
(Albicelestin silmin)
Kisatoimistolle neljäsnnesvälierin suurin ottelu juoksuttaa kentälle Argentiinan ja Ranskan. Vuoden -86 ja -90 kisoissa taivaansinivalkoiset polttivat pysyvästi värinsä toimistorotan verkkokalvoille. Argentiina on aina ollut vastakohtien joukkue. Äärimmäistä luovuutta, taitoa - individualismiakin on tukenut nihilistinen ja usein myös passiviinen lähestymiskulma itse peliin. Parhaimmillaan Argentiina on työteliäs, yritteliäs, yllätyksellinen ja viihdyttävä. Pahimmillaan välivaltainen jaloille potkijoiden joukko joka keskittyy tappamaan vastustajansa pelin ja luottaa ratkaisun syntyvän ylivertaisten yksilöidensä avulla.
Tällä hetkellä näyttää, että pampan päättymätön tuuli on pyyhkinyt hymyn lopullisesti argentiinien kasvoilta. Koko albiceleste seilaa vailla yhteistä ymmärrystä siitä kääntyäkö styyr- vai paarpuuriin. Otamendi, Rojo ja Mascerano tekevät peliä, Messi vaeltelee vakavana pitkin kenttää ja kenellekään ei tunnu olevan selvää miten pelillinen umpisolmu saataisiin löysemmäksi. Sinivalkoinen sirkus vaihtaa kaupunkia, mutta mikään ei muutu. Sampaioli riehuu teknisen alueen ulkopuolella, Diego Armando hoveineen pitää omaa surullista showta katsomossa ja Argentiinasta puhutaan yhä - kenties vuoden 1986 näytöillä mestarisuosikkina. Kisatoimistossa ei ymmäretä puhetta, että Nigeria ottelu antoi viitteitä paremmasta. Suurimmissa unelmissa näin on, mutta ratkaiseva 2-1 voittomaali oli itsessään osoitus siitä sekamelskasta joka väistämättä lopettaa Argentiinan tarun ennen Moskovan finaalia. Maalin teki toppari Rojo rankkarin kohdalta, volleylla, huonomalla jalallaan. Veikkaamme tämän olleen harjoiteltu kuvio.
On uskomatonta, että tuleva kohtaaminen on kahden suuren - Argentiinan ja Ranskan, vasta kolmas MM-kisoissa. Vuonna 1930 Uruguayssa Argentiina voitti 0-1 ja vuoden -78 kotikisoissa Argentiina upotti Michel Platinin Ranskan 2-1. Anekdoottina Platini ja vuoden -78 kisat on myös muistutus FIFA:n rappion ja korruption ikiaikaisesta perinteestä. Kisojen aikana Argentiina hallitsi Jorge Rafael Videlan johtama sotilasjuntta jonka n. 6 vuoden vallassaolon aikana arviolta n.30 000 argentiinalaista kuoli tai katosi. On käsittämätöntä, miten nämä(kin) kisat pelattiin Juntan valvovan silmän alla. Futis oli jo silloin pramea kulissi ihmisoikeusrikkomusten kiillottamisessa tavalliseksi politiikaksi. Ehkä Michel Platini on näihin aikoihin tutustunut ensimmäistä kertaa kultaisiin kädenpuristuksiin ja ruskeisiin kirjekuoriin. Perinnön on siirryttävä ja kuka tietää ketä on seuraava entinen pelaaja, jonka FIFA on mikrotetuilla muovipalloilla aateloinut sisäpiiriin.
ARGENTIINA-RANSKA, Historia kertoo
Argentiina: V: 6 T: 3: H:2 M-E 12-7
Arvokisakohtaamiset: 1930 Fra-Arg 0-1, 1978: Arg-Fra 2-1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti