Tilanne 7.7.2018

Kesäkuun alku, paahtava helle ja odotus alkavista MM-kisoista. Kisatoimistossa pyöriteltiin ajatusta veikkauksen järjestämisestä ja valmistauduttiin kuukauden kestävään jännistykseen. Jonain näistä pohdinnan täytteisistä raukeista iltapäivistä toimistolla punaisena vilkkuva MM-puhelin pärähti soimaan. Luurista puhelinlankoja pitkin kuului pohtiva, osin tuohtunut ääni. Kumealla miesbaritonilla ehdotettiin puuttumista kisaveikkauksen pyhimpään. Alkukisoista asti yksi on ollut varmaa - jokaisella ottelulla on täsmälleen yhtä suuri panos.

Toimistosihteeri kuunteli diplomaattisesti erilaisia ehdotuksia jatkopelien painoarvon nostamiseksi ja ampui Jouni Hyytiämäisellä varmuudella alas jokaisen ajatusparren. Se, että kisaveikkaukset ovat usein ratkenneet aikaisin on ollut yksin veikkaajien omaa syytä. Miksi ne aina hätäilevät ja höntyilevät jäädessään alakynteen? Eikö kukaan osaa laskea todennäköisyyksiä ja todeta, että riskillä voi  helposti hävitä, mutta pikavoitot ovat näin hyvin harvinaisia.

Nyt kisoja on jäljellä enää 6 ottelua ja veikkaus on edelleen historiallisen tasainen. Toimistolla emme usko, että ensivuonna tuollaisia radikaaleja ehdotuksia enää tulee. Ainakaan puhelimitse, sillä some on ottanut vallan myös viimeisistä mohikaaneista ja kaikki viestintä ja kanssakäyminen on siirtynyt sosiaaliseen mediaan. Katsellessaan Rivelinon ja Jairzinhon samettisen kaunista liikettä ja kuvan kauniita rintapotkuja kukaan tuskin kuvitteli viestittelevänsä kesken jalkapallo-otteluiden watsappissa muiden aikalaistensa kanssa.

Ahton jo suurelta tuntunut etumatka hupeni ja katosi ja Lauri on siirtynyt kärkeen. Jani kirii vimmatusti ja on tuonut kärkikolmikon kahdeksan pisteen sisään. Mitä tahansa voi vielä tapahtua ja pienikin harhakuvitelma kauniin jalkapallon voitosta voi suistaa veikkaajan negaation putkeen josta ei ole enää paluuta. Myös Mikko ja Samuli kyttäävät takana ja kevyellä onnistuneella riskillä kumpainenkin voi helposti nousta vaikka voittajaksi asti.

Tilanne 6.7.